Olen ollut reissussa neljä päivää, enkä ole päässyt vaa'alle. Tänään illalla kuitenkin takaisin kotona ja vaaka näyttää 75,5!! Ensimmäinen välitavoite on melkein saavutettu! Olen tosi ylpeä itsestäni. Olen jaksanut tänne asti!

Nyt alkaa jo tuntuakin ja näkyäkin tämä laihdutus. Olen käyttänyt vaatteita, jotka ovat roikkuneet kaapissa liian pieninä yli vuoden. Olo on tosi hyvä, kun ne vihdoin mahtuvat. En tiedä uskallanko kokeilla mun lempifarkkuja vielä. Kun viikko sitten kokeilin, kiristivät vielä inhottavasti ja läskit pursuili. Tuli vain paha mieli. No, sen aika tulee.

Olen tässä miettinyt, että rasvaprosenttia pitäis saada ehdottomasti alemmas. Pelkään, että laihdutuksen myötä menetän lihasta, ja näin olen entistä läskimpi, vaikka paino onkin pudonnut. Mahakas olen vieläkin ja reidet on täynnä selluliittia. Katselin eilen Englantilaista potilasta televisiosta, ja päänäyttelijätär oli jumalaisen kaunis sporttisessa vartalossaan (kaunein leffassa on kuitenkin mielettömän komea Ralph Fiennes (kirjoitinko oikein?)On kuin veistos. Mäkin haluan lihakkaaksi! Pitää alkaa nostelemaan painoja ja käymään pilateksessa. Ja tietenkin myös sauvakävelemään, mutta arvaa tekeekö ulos mieli kamalasti, kun on asteita -20?

Olen ollut läski ja olen sitä edelleen. Oma mummonikin, joka yleensä tuputtaa tarjoiltaviaan, jätti mut heti rauhaan, kun kerroin laihduttavani. Kyllä on varoittava merkki juuri tämä. Musta tuntuu, että edelleen näytän aika kamalalta. Toivoa silti on. Pitää vain jaksaa odottaa lisää tuloksia. Yllättävän helppoa on tämä edelleen. Ei ole edes kovin nälkä.

T. AlliNalli happy happy happy