Olen jo pitkään lukenut blogeja ja miettinyt, mikä saa ihmisen jakamaan julkisesti mietteitään koko maailmalle. Itse saan kiinni itseni samasta "synnistä"; täällä olen perustamassa blogia kirjoitusten avaruuteen. Ehkä tämä julkinen päiväkirja auttaa laihtumaan tai ainakin tyhjentämään päätä. Mene ja tiedä, ainakin tätä kokeilen.

Olen muutaman vuoden ollut lievästi ylipainoinen ja nyt viime kuukausina kiloja on vauvan ja kotona nyhjäämisen lisäksi tullut reippaasti lisää. Kaikki vaatteet (jopa takit!) kiristävät. Minulla on normaalipainoisen ihmisen identiteetti, ja järkytys oli todella suuri, kun eilen uskallauduin laihan anoppini vaa'alle: 82,5 kg!!!!! GOOD GOD!!! EI #¤%XXXXX()=)(=)(#!!!! Pituutta minulla on 171 cm. Eli nyt olen sitten virallisesti ja lopullisesti lihavien kirjoissa! Kiloja on kertynyt hitaasti kolmessa vuodessa yli 10. Koen vieläkin välillä olevani viehättävä korkokengissä ja mustissa vaatteissa ;), mutta nyt saa luvan riittää. Olen päättänyt laihtua ja näyttää itselleni ja muille! Haluan myös mennä vaatekauppaan ja valita minua miellyttävät farkut, ei sellaisia mitkä juuri ja juuri mahtuvat päälle. En aio olla mikään generous girl!!! 

Tie tulee olemaan kyllä kivinen, en tiedä miten saavutan tavoitteeni -20 kg, kilo per viikko....mutta sinne aion pyrkiä. Tavoitteena on 63 kg kevääksi. Apuna on Painonvartijoiden pisteet, olen niitä joskus muutaman viikon noudattanut. Tänään tilasin uuden ostajan oppaan, 12 euroa. Ryhmään en jaksa mennä, eiköhän se näin onnistu. Nyt varmasti joku tottunut painon vartija nauraa ja pyörittää päätään; ilman ryhmän tukea ei tule onnistumaan! Mutta minäpä uhmaan sinuakin! Minulla on ainakin tämä blogi. Katsotaan miten käy...(Netti on ikävä kyllä täynnä innolla aloitettuja laihisblogeja, joiden merkinnät katoavat muutaman kuukauden jälkeen. Toivottavasti tälle ei käy samoin.

Tänään ensimmäinen päivä pisteillä. So far so good! Punturi näyttää 81 kg, ehkä oli jotain turvotusta eilen ja siksi tällainen määrä tänään. Jatkossa punnitsen itseni aina joka keskiviikko, kerran viikossa siis. Puristelen rengasta vyötäröni ympärillä ja mietin, että jossain tuolla alla olen minä, upea nainen, joka pitää huolta itsestään. Olenhan minä upea nytkin, mutta aika on ottaa silmä käteen ja tarttua todellisuuteen.

Terveisin ja lämpimin virtuaalisin halauksin uhkea ja pehmeä AlliNalli, jonka mieliala on maanisen innokas

P.S. Olen tämän syksyn aikana myös neulonut maanisesti. Pitääpä laittaa kuvia tänne.